torstai 18. maaliskuuta 2010

Ikävä

Aika vierii nopeasti,
Hiljaa, äänettömästi.
Istun yksin ja odotan.

Katson tyhjyyteen hiljaa.
Kyynel valuu madellen poskeani pitkin.
Suru ei lakkaa koskaan.

4 kommenttia:

  1. Runo ilmentää hyvin edellisen tekstisi tunnelmaa.

    Runo on tiivis ja siinä on hyvä rytmi.

    VastaaPoista
  2. Hyvin olet saanut edellisen tekstisi ajatusmaailman runoksi. Varsin toimiva ja kaihoisa.

    VastaaPoista
  3. Runo sopii hyvin edelliseen tekstiin. Surullinen runo. Eikä tarvitse olla yhtään pidempi, toimii hyvin lyhyenä. Hieno :)

    VastaaPoista
  4. Surullinen runo, joka liittyy hienosti edelliseen tekstiisi. Hienosti oot kiteyttänyt tärkeimmän :)

    VastaaPoista